{"id":636,"date":"2020-05-21T14:38:58","date_gmt":"2020-05-21T11:38:58","guid":{"rendered":"https:\/\/turunpuut.fi\/?p=636"},"modified":"2020-05-21T14:41:42","modified_gmt":"2020-05-21T11:41:42","slug":"ruhtinaanpoppeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/populus\/populus-rasumowskiana\/636\/","title":{"rendered":"Rasumowskiana poplar"},"content":{"rendered":"<p>Martinkirkon viereisess\u00e4 Sotalaistenpuistossa kasvaa kaksi suurehkoa ruhtinaanpoppelia.<\/p>\n\n\n<div class=\"sgdg-gallery-container\" data-sgdg-hash=\"038ce55472ff988bff1f6083730a2dc5e6d77d65bf0ef9dc695fd067cfe9c5b4\"><div class=\"sgdg-loading\"><div><\/div><\/div><\/div>\n\n\n<p>Ruhtinaanpoppeli on risteym\u00e4pohjainen viljelylajike. Sen vanhemmat ovat mahdollisesti mustapoppeli (P. nigra) ja laakeripoppeli (P. laurifolia). Mutta my\u00f6s italianpyramidipoppelia (P. nigra &#8217;Italica&#8217;), tuoksupoppelia (P. suaveolens) ja riippapoppelia (P. &#8217;Woobstii&#8217;) on ehdotettu vanhemmiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Lajikkeen kerrotaan syntyneen Ven\u00e4j\u00e4n keisarillisen maatalousinstituutin puutarhalla l\u00e4hell\u00e4 Moskovaa, ja se esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1882, kuten tsaarinpoppelikin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruhtinaanpoppeli kasvaa kookkaaksi puuksi, jonka latvus on leve\u00e4 ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen. Lajiketta tunnetaan vain emikukallisena. Sen lehdet ovat jokseenkin vinoneli\u00f6m\u00e4iset ja hieman koverat lusikkamaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Lajiketta l\u00f6ytyy Turusta harvakseltaan, esimerkiksi Sotalaistenpuistossa ja Vilkkil\u00e4nm\u00e4ell\u00e4. Ruhtinaanpoppeli on ollut aikoinaan hyvin yleinen poppelilaji Suomessa, se menestyy hyvin Oulun korkeudellakin. Sit\u00e4 on kuitenkin h\u00e4vitetty viime aikoina l\u00e4hinn\u00e4 sen runsaan siemenhahtuvavillan tuoton takia.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4: Ven\u00e4j\u00e4<br>Koko: 15-30m<\/p>\n\n\n\n<h4>References:<\/h4>\n\n\n\n<p>Mitchell, Alan &#8211; Wilkinson, John 1997: Euroopan puuopas (suom. laitos Kurtto, Arto). Otava, Helsinki. Alkuper\u00e4isjulkaisu 1989.<\/p>\n\n\n\n<p>Elwes, Henry John &amp; Henry, Augustine 1913: The Trees of Great Britain &amp; Ireland, Volume VII, s. 1844. Edinburgh.<\/p>\n\n\n\n<p>Karhu, Niilo 1978: Poppelilajien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen varminta talviasuisista puista. Dendrologian seuran tiedotuksia, vol. 9, 3\/1978, s. 79. Dendrologian Seura \u2013 Dendrologiska S\u00e4llskapet r.y., Helsinki.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Martinkirkon viereisess\u00e4 Sotalaistenpuistossa kasvaa kaksi suurehkoa ruhtinaanpoppelia.<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":639,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[131],"tags":[11],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=636"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":640,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions\/640"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/turunpuut.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}