Jokirannassa Sibelius-museon kohdalla kasvaa yhteensä 12 nuorta hapankirsikkaa.

Hapankirsikka on ikivanha viljelykasvi, jota ei tavata luonnossa. Viimeisimmät DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että se on imeläkirsikan (P. avium) ja pienikokoisen arokirsikan (P. fruticosa) välinen risteymä. Risteymä on luultavasti syntynyt ennen ajanlaskun alkua Länsi-Aasiassa tai Itä-Euroopassa. Suomessa hapankirsikkaa on viljelty jo satojen vuosien ajan.

Hapankirsikat jaotellaan perinteisesti kahteen tyyppiin: amarellit ja morellit. Amarellin marjat ovat kirkkaan värisiä ja ne ovat hapankirsikalle epätyypillisen makeita. Morellikirsikan marjat ovat tavallisesti tumman punaisia ja niiden maku on karvaampi.

Hapankirsikoiden kukat ovat valkoisia ja halkaisijaltaan 2-2,5cm. Lehdet ovat nuorina vihreitä, toisin kuin imeläkirsikalla, jolla ne ovat kuparinsävyisiä. Hapankirsikan lehdet ovat myös pienempiä (5-8cm).

Turussa hapankirsikoita kasvaa esimerkiksi jokirannassa.

Alkuperä: Euraasia
Koko: 3-6m

Lähteet:

Dirlewanger, Elisabeth & Claverie, Jacques & Iezzoni, Amy & Wünsch, Ana 2009: Sweet and Sour Cherries: Linkage Maps, QTL Detection and Marker Assisted Selection. Folta, K. M. & Gardiner, S. E. (eds): Genetics and Genomics of Rosaceae, Vol 6: Plant Genetics and Genomics: Crops and Models, s. 291-313. Springer, New York.

Wikipedia: Hapankirsikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapankirsikka. Viitattu 4.7.2020.