Ravintoloiden Tintå ja Blanko edessä kasvaa kaksi mahtavaa vuorijalavaa. Ne ovat luultavasti istutettu samaan aikaan Linnankadun alkupään vuorijalavien kanssa vuoden 1832 tienoilla.
Tintån kohdalla olevan puun ympärysmitta rinnankorkeudelta on 417cm ja korkeus 25m. Blankon kohdalla olevan puun ympärysmitta taas 384cm ja korkeus 25m. Mittauspäivä 21.8.2021.
Lähde:
Turun kaupunki: Turun kaupunkipuulinjaus. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//turku_kaupunkipuulinjaus_sahkoinen_esitys_lr.pdf. Viitattu 24.5.2020.
Myös Qwenselintalon sisäpihalla kasvaa suuri kolmirunkoinen vuorijalava. Tämän puun ympärysmitta tyveltä on 401cm ja korkeus 25m. Mittauspäivä 17.4.2021.
Vuorijalava kasvaa laajasti Euroopassa. Suomessa luontaisesti vain harvinaisena ja rauhoitettuna etelässä. Viimeisimmän jääkauden jälkeiselle lämpökaudella (8000-5000 vuotta sitten) se on kasvanut yleisenä ainakin Oulun korkeudella asti monien muiden jalopuiden tapaan. Se on kuitenkin harvinaistunut ilmaston viilenemisen, peltojen raivauksen, maaperän happamoitumisen ja sienitautien vuoksi.
Viljeltynä vuorijalava on kuitenkin hyvin yleinen puu Suomessa ja erityisesti Turussa. Viljeltynä se leviää myös helposti luontoon Lounais-Suomessa.
Vuorijalavan tunnistaa helpoiten siitä, että sen pääoksat osoittavat yleensä suoraan kohti taivasta. Sen lehdet ovat karheita ja lehtien sivusuonten kärjistä monet ovat kaksihaaraisia. Hedelmän siipipalle on kalju.
Turussa jokirannassa ja Tuomiokirkon alueen puistoissa kasvaa upeita 1830-40 luvuilla istutettuja vuorijalavia. Myös katujen ja talojen pihoilta löytyy samanmoisia jättiläisiä siellä täällä. Vuorijalavat ovat Turun suurimpia puita tsaarinpoppeleiden ja tammien ohella.
Lähteet:
Mitchell, Alan – Wilkinson, John 1997: Euroopan puuopas (suom. laitos Kurtto, Arto). Otava, Helsinki. Alkuperäisjulkaisu 1989.
Tolonen, Mirjami 1997: Jalavan levinneisyyshistoria ja jääkauden jälkeiset ilmaston vaihtelut. Sorbifolia, vol. 28, 1/1997, s. 17. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki.