Seikkailupuistossa kasvaa vanha, leveän pilarimainen berliinin- tai tsaarinpoppeli pylväshaavan vieressä. Pilarimaisuus näyttää olevan luotu kuitenkin leikkaamalla.
Turun Opaskartalla puu on merkitty berliininpoppeliksi. Kuitenkin tämä yksilö on emipuu, ja myös rungon ja versojen tuntomerkit viittaavat enemmän tsaarinpoppeliin (P. ’Petrowskiana’).
Berliininpoppeli tunnetaan myös emikukallisena, mutta tuosta kloonista ei löydy kirjallisuudessa tarkempia tuntomerkkejä. On siis epäselvää onko puu harvinainen emikukallinen berliininpoppeli vaiko yleisempi tsaarinpoppeli.
Puun ympärysmitta rinnankorkeudelta on 360cm ja korkeus 23m. Mittauspäivä 27.8.2020.
Turun opaskartta, lajinmääritys
19.5.2022: Populus × berolinensis
Berliininpoppeli on nykyisin nimitys laakeripoppelin (P. laurifolia) ja mustapoppelin (P. nigra) risteymille. Ensimmäinen tieteelle kuvattu risteymä oli mustapoppelin lajikkeen – pyramidipoppelin (P. nigra ’Italica’) ja laakeripoppelin välinen risteymä. Se syntyi Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa vähän ennen vuotta 1865.
Kyseinen puu oli emikasvi, eikä Suomessa tiettävästi varmuudella kasva yhtäkään kloonia tuosta puusta. Sen sijaan Suomessa on istutettu samannäköistä hedekukallista puuta, joka on lähtenyt liikkeelle myöhemmin mahdollisesti Ranskasta.
Berliininpoppelilla on leveähkö pilarimainen muoto. Lehdet ovat leveän soikeita, hieman vinoneliömäisiä. Ne ovat yläpinnaltaan kiiltäviä, ja alapinnaltaan vaaleampia.
Berliininpoppeli muistuttaa hyvin paljon tsaarinpoppelia (P. ’Petrowskiana’). Tsaarinpoppeli on tosin emikukallinen, ja runko usein muhkuraisempi runkovesojen vuoksi, mutta muuten niitä on haastavaa tai mahdotonta erottaa toisistaan. Tsaarinpoppelin vanhemmat ovat mahdollisesti samat kuin berliininpoppelilla.
Turussa suuri berliininpoppeli kasvaa Nummenpakan koulun vieressä.
Alkuperä: Saksa/Ranska
Koko: 20-30m
Lähteet:
Elwes, Henry John & Henry, Augustine 1913: The Trees of Great Britain & Ireland, Volume VII, s. 1844. Edinburgh.
Karhu, Niilo 1978: Poppelilajien määrittäminen varminta talviasuisista puista. Dendrologian seuran tiedotuksia, vol. 9, 3/1978, s. 79. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki.
Kauppila, Aulikki & Anttila, Aino & Autio, Antti & Fagerholm, Juha & Lehtonen, Jukka & Oksa, Esko & Raisio, Juha & Saarinen, Jaakko & Uski, Katja & Viherä-Aarnio, Anneli & Väre, Henry 2021: Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut. Metsäkustannus & Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki.