Kutakuinkin keskellä Kupittaanpuistoa kasvoi ennen yksi Turun suurimmista ja mahtavimmista puista. Korkea ja leveälatvuksinen kanadanpoppeli. Todennäköisesti ’Marilandica’-lajiketta.

Se kuitenkin kaadettiin talvella 2022. Syynä lähinnä karstasyylän aiheuttama lahovika.

Puun ympärysmitta rinnankorkeudelta oli 528cm ja korkeus 27m. Mittauspäivä 27.8.2020. Vuoden 1983 mittauksessa sen rungonympärysmitta oli 427cm ja korkeus 30m.

Hieman pohjoiseen, Patsaspuiston toisella puolella kasvaa yhä nuori kanadanpoppeli. Kuten myös kaksi lähellä lintulammikoita.

Lähteet:

Järventausta, Kari 1983: Turun seudun suuria puita. Sorbifolia, vol. 14, 2/1983, s. 89. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet r.y., Helsinki.

Turun kaupunkin kaupunkiympäristön toimiala 2022: Turku käynnistää puiden hoitotyöt Samppalinnanvuorelta ja Kaupungintalon puistikosta. https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/turku-kaynnistaa-puiden-hoitotyot-samppalinnanvuorelta-ja-kaupungintalon-puistikosta.html. Viitattu 23.2.2022.

Kanadanpoppeli on amerikanmustapoppelin (P. deltoides) ja eurooppalaisen mustapoppelin (P. nigra) risteymä. Ensimmäinen tunnettu kanadanpoppeli syntyi spontaanisti 1700-luvun alussa Ranskassa, ja tuon risteymän jälkeläisiä kutsutaan ’Serotina’-lajikkeeksi. Turun keskustan kanadanpoppelit ovat kuitenkin luultavasti ’Marilandica’-lajiketta, jonka alkuperä on tuntematon, mutta todennäköisesti se on syntynyt Euroopassa 1700-luvun lopulla, vanhempinaan P. nigra ja P. ’Serotina’.

’Marilandica’ on aina emikasvi, ja sen kukassa on 2-4 emiä. Sen pääoksat ovat yleensä sivulle suuntautuvia, jonka myötä latvus on leveä. Marilandican lehdet ovat lievästi vinoneliömäisiä. Kanadanpoppeli-nimitys on sikäli harhaanjohtava, etteivät nämä risteymät liity Kanadaan.

Turussa suurimmat kanadanpoppelit lienevät tällä hetkellä Nuppulantiellä. Myös Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on kanadanpoppeleita.

Yleisimpiä lajikkeita:

• ’Marilandica’ – Emikasvi, 2-4 emiä, haarat sivulle suuntautuvia. Alkuperä: 1700-luvun loppu, Eurooppa.
• ’Regenerata’ – Emikasvi, yleensä kaksi emiä. Alkuperä 1814 Arcueil, Ranska.
• ’Serotina’ – Hedekasvi, haarat ylöspäin suuntautuvia. Alkuperä 1700-luvun alku, Ranska.
• ’Robusta’ – Hedekasvi. Alkuperä 1890 Metz, Ranska.
• ’Eugenei’ – Hedekasvi. Alkuperä 1832 Metz, Ranska.

Lähteet: 

Elwes, Henry John & Henry, Augustine 1913: The Trees of Great Britain & Ireland, Volume VII, s. 1828. Edinburgh.

Białobok, Stefan 1976: The Poplars – Populus L., s. 65. U.S. Department of Agriculture and the National Science Foundation. Warsaw, Poland.

Jobling, J. 1990: Poplars for Wood Production and Amenity, s. 26. Forestry Commission Bulletin, 92. HMSO, London.